Amerikan Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta sekä useista erillisalueista. Se on asukasluvultaan ja pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurin valtio. Bruttokansantuotteeltaan Yhdysvallat on maailman suurin, heti EU:n jälkeen. Yhdysvaltojen laaja-alainen maahanmuutto on johtanut yhteen maailman etnisesti ja sosiaalisesti monimuotoisimmista väestöistä.
Yhdysvaltain kokonaisala on 9 826 630 km², josta maa-alaa on 9 161 923 km² ja vesialaa 664 707 km². Pinta-alaltaan maailman kolmanneksi suurimpana valtiona[43] ja koko Pohjois-Amerikan mantereen levyisenä Yhdysvaltain maantiede vaihtelee suuresti: Floridan mangrovemetsistä maan keskiosan suurille tasangoille ja Mississippi–Missouri-jokijärjestelmään. Tasankojen länsipuolella nousevat Kalliovuoret. Niiden länsipuolella on aavikkoja, tasankoja ja Tyynenmeren rannikon välimerellinen ilmastovyöhyke, luoteessa jopa sademetsät. Erillinen Alaska on pääasiassa arktista aluetta ja Havaiji vulkaaninen saariryhmä.
Keskilännestä länteen levittäytyvät Suuret tasangot. Suuri osa maan maataloustuotteista kasvatetaan tällä alueella. Alue muodostuu enimmäkseen suurista, raskaasti viljellystä ja erittäin tasaisesta ruohomaasta. Suuret tasangot päättyvät Kalliovuoriin. Kalliovuoret muodostavat suuren osan läntisestä Yhdysvalloista, lähtien Kanadasta ja jatkuen lähes Meksikoon asti. Kalliovuoret muodostuvat pääasiassa melko loivista rinteistä ja matalista huipuista verrattuna muihin suuriin vuoristojonoihin, paitsi muutama poikkeus (kuten Tetonvuoret Wyomingissa ja Sawatch-jono Coloradossa). Lisäksi sen sijaan että se olisi jatkuva ja yhtenäinen vuoristojono, se rikkoutuu useisiin pienempiin, välillisiin vuoristojonoihin, muodostaen laaksojen ja ylänköjen sarjoja.
Lounais-Yhdysvallat on matalaa aavikkoa. Osa-alue, joka tunnetaan nimellä Coloradon laakio (Colorado Plateau) ja joka sijaitsee Four Corners -alueella, on erikoinen maastoltaan. Se sisältää monia kansallispuistoja kuten Grand Canyon, Arches ja Bryce Canyon.
Alaskassa on Yhdysvaltojen jylhimmät maisemat. Korkeat, valtavat vuoret nousevat terävästi laajoilta, tasaisilta tundra-aukioilta. Etelä- ja lounaisrannikon saarilla on useita tulivuoria. Havaiji, kaukana Alaskasta etelään Tyynellä valtamerellä, on ketju trooppisia tuliperäisiä saaria ja suosittu turistikohde.
Suuren kokonsa ja maantieteellisen monimuotoisuutensa vuoksi Yhdysvalloissa esiintyvät lähes kaikki ilmastotyypit. Päävaikutus Yhdysvaltain ilmastoon on napa-alueen ilmavirralla, joka tuo matalapainejärjestelmät pohjoiselta Tyyneltämereltä.
Yhdysvalloilla on yli 200 vuoden historia itsenäisenä valtiona ja se on yksi maailman vanhimmista perustuslaillisista tasavalloista. Kolmetoista Britannian siirtokuntaa perusti liittovaltion 1700-luvun lopussa. Itsenäisyysjulistus annettiin 4. heinäkuuta 1776 ja maa tunnustettiin vapaussodan jälkeen vuonna 1783. Yhdysvaltain perustuslaki otettiin käyttöön 1787. Seuraavan vuosisadan aikana maa laajeni, mutta osavaltioiden erimielisyydet ajoivat maan sisällissotaan, joka käytiin vuosina 1861–1865. 1900-luvulla Yhdysvalloista tuli kylmän sodan jälkeen selkein jäljellä oleva supervalta, joka on yksi maailman tärkeimmistä vaikuttajista. |
