|
|
|
|
|
Norjan kuningaskunta eli Norja (norj. Norge) on Pohjoismaihin ja Skandinaviaan kuuluva valtio. Se on Ruotsin länsi- ja Suomen pohjoisnaapuri. Sillä on yhteistä rajaa myös Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan ja väestöltään varsinainen Norja (manneralue lähisaarineen) on hieman Suomea pienempi ja kolmanneksi suurin Pohjoismaa. Jos Norjan alueeseen lasketaan myös Huippuvuoret ja muut merentakaiset alueet, Norja on pinta-alaltaan Suomea suurempi.
Norjassa on inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman korkein elintaso yhdessä Islannin kanssa.
Norja rajoittuu lännessä Norjanmereen, etelässä Skagerrakin salmeen ja pohjoisessa Barentsinmereen. Norjan pääkaupunki on Oslo, muita suuria kaupunkeja ovat Trondheim, Bergen, Stavanger, Kristiansand ja Tromssa.
Norja on suurimmaksi osaksi vuoristoa. Laajoja tasaisempia alueita on etupäässä vain maan kaakkoisosassa Oslonvuonon itäpuolella. Pohjoisempana Ruotsin ja Norjan rajalla on Skandien poimuvuoristo eli Kölivuoret. Norjan korkein vuori on Galdhøpiggen, joka sijaitsee Jotunheimin vuoristossa. Se on 2469 metriä korkea ja samalla kaikkein korkein vuori Pohjois-Euroopassa.
Norjalle kuuluvat Huippuvuorten (norj. Svalbard) saariryhmä ja Jan Mayen Pohjoisella Jäämerellä sekä Bouvet'nsaari Etelä-Atlantilla. Lisäksi Norja katsoo itselleen kuuluviksi Kuningatar Maudin maaksi kutsutun sektorin Etelämantereesta sekä antarktisen Pietari I:n saaren.
Norjassa on runsaasti järviä ja jokia. Suurin järvi on Mjøsa ja pisin joki Glåma. Suurin osa Norjasta on havumetsien peitossa ja puusto melko samanlaista kuin Suomessa. Suuremman sademäärän takia Norjassa kasvaa kuitenkin joitain mereisempää ilmastoa kaipaavia havumetsän kasvilajeja, joita ei Suomessa tavata, esimerkiksi eräät sanikkaiset ja sammalet. Etelämpänä kasvaa myös vuorijalavan eräs alalaji, vuonojalava. Kapealla kaistaleella etelärannikkoa kasvaa kuitenkin varsinaisia lauhkeita lehtimetsiäkin, joissa kasvaa muun muassa kuusta, marjakuusta, tammea, koivua, jalavaa, saarnea, pyökkiä ja talvitammea. Vastaavanlaisia metsiä ei Suomessa kasva. Pyökki on kuitenkin näin pohjoisessa vain paikallinen reliktilaji ja rajottunut ainoastaan muutamalle kasvupaikalle. Talvitammi sen sijaan rakastaa Norjan etelärannikon mereistä ilmastoa, ja muodostaa paikoitellen metsiä, joissa se on dominoiva puulaji. Talvitammesta poiketen myös mantereisempaankin ilmastoon soveltuva metsätammi kasvaa Norjan rannikolla aina 63 leveyspiirille saakka, mikä on ainutlaatuista, sillä Suomessa tammi kasvaa ainoastaan pienellä rantakaistaleella etelä-rannikolla 60 leveyspiirin tuntumassa, eikä kykene ilman ihmisen apua levittäytymään pohjoisemmaksi. Jäämeren rannikon tuntureilla ja Skandeilla on vain karua tundraa.
Norjan rannikko on hyvin mutkitteleva, ja siinä on suuri joukko pitkiä ja kapeita vuonoja. Rantaviivan pituus vuonot ja saaret mukaan luettuna on 83 000 kilometriä. Norjan pisin ja syvin vuono on Sognevuono. Se on 200 kilometriä pitkä.
|
|
terms of the GNU Free Documentation License.
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tulokset - Norjan Kartta
|
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
.png&MW=1837&MH=1900&FS=387&FT=png&WO=0&CE=3&CO=53&CI=0&IT=0&LC=16&PG=1&CS=utf-8&FU=http://wikitravel.org/upload/shared/9/97/Norway_regions_map_(ru).png&SU=http://wikitravel.org/shared/Image:Norway_regions_map_(ru).png)
