Saksa eli Saksan liittotasavalta on noin 82 miljoonalla asukkaallaan Länsi-Euroopan väkirikkain valtio ja yksi maailman johtavista teollisuusmaista. Saksan valtiomuoto on liittotasavalta ja se koostuu kuudestatoista osavaltiosta (Länder). Maan pääkaupunki ja samalla väkirikkain kaupunki on 3,4 miljoonan asukkaan Berliini. Saksalla on yhdeksän naapurimaata: Tanska, Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska, Sveitsi, Itävalta, Tšekki ja Puola. Saksa on yksi Euroopan unionin perustajavaltioita ja sijaitsee lähes sen keskellä. Sekä Saksan väestö että kansantalous ovat jäsenmaista suurimmat. Lisäksi Saksa on yksi johtavista maista useilla tieteenaloilla ja kolmanneksi suurin kirjojen julkaisija.
Saksa ulottuu Itä- ja Pohjanmereltä aina Alpeille asti käsittäen maastotyyppejä alavista tasangoista vuoristoihin. Pohjois-Saksan viljavat alangot vaihtuvat Keski-Saksassa metsien ja peltojen täplittämäksi kumpuilevaksi ylängöksi. Maan eteläisimmät alueet ovat vuoristoa, lounaassa on Schwarzwaldin matalahko, asutettu vuoristo ja etelässä Alpit (korkein huippu Zugspitze 2 964 m).
Saksaa halkovat Euroopan suurimmat joet: Rein ja Elbe, jotka laskevat Pohjanmereen, Rein Hollannin ja Elbe Pohjois-Saksan alankojen kautta sekä Tonava, joka saa alkunsa Schwarzwaldin vuoristosta ja virtaa itään laskien Mustaanmereen. Saksassa on myös järviä, suurimpana niistä Reinin suvanto Bodenjärvi sekä järvialueita, joista laajimmat, jääkauden muovaamat Mecklenburgin ja Pommerin järvialueet sijaitsevat maan koillisosassa.
Saksan merkittävimmät luonnonvarat ovat kivihiili, kupari, ligniitti, maakaasu, nikkeli, potaska, puu, rautamalmi, suola ja uraani.
Saksan metsät painottuvat harvoille luonnonsuojelualueille. Suurin osa metsistä on hakattu ja maa otettu maatalouden käyttöön. Pohjois-Saksan metsät ovat jalopuuvaltaisia lehtimetsiä. Tyypillisiä puulajeja ovat tammet, koivut, lepät, pähkinäpensaat, jalavat, pyökit, valkopyökit, vaahterat, lehmukset ja saarnet. Merellistä ilmastoa arvostava pyökki kasvaa metsinä alavilla kalkkipitoisilla mailla valtalajina. Tammi ja koivu ovat kuivempien hietikoiden ja savimaiden valtalajeja, Vaahtera ja tuomi märkien savikoiden ja puronvarsien valtalajeja. Jokien tulvarannoilla kasvaa tervaleppiä ja saarnia yhdessä kynäjalavien ja pajujen kanssa. Monissa metsätyypeissä pähkinäpensas dominoi pensaskerrosta tuomen kanssa. Saksassa kasvaa myös pihlajaa, haapaa ja harmaaleppää, kuten Suomessakin. Kuusi puuttuu alavilta seuduilta, mutta lähempänä Alppeja se taas yleistyy. Keski-Saksan ylängöillä kasvaa sekametsiä, joissa on lehtipuiden, kuten pyökin, jalavan ja tammen lisäksi runsaasti havupuita, lähinnä kuusta ja mäntyä. Alpeilla kasvaa myös euroopanlehtikuusia, mäntyä ja sembramäntyä.
Saksan korkein kohta on Alpeilla sijaitseva Zugspitzen vuori, joka on 2 964 metriä korkea. Sen rinteellä sijaitsee Garmisch-Partenkirchenin kaupunki, joka on yksi Saksan merkittävimmistä talviurheilukeskuksista. Zugspitzen huipulla on aina lunta. |
